Kinttanat kuteet, liehuvat liepeet

Kävin yläasteen ja koin teini-iän ihanat kamaluudet 2010-luvun lopulla. Jotkut kanssakärsineet muistavat opettajan viisauksia – minä muistan vain, kuinka trendikkäiden pillifarkkujen vyötärönauha kiristi koko pitkän koulupäivän. Keskityin tunneilla lähinnä siihen ajatukseen, että pian pääsisin kotiin ja voisin vaihtaa verkkareihin; helpotus, jota odotin hartaasti.

Tiukat vaatteet ovat olleet haasteellinen ilmiö naisten pukeutumisessa aina. Ne ovat olleet uhka terveydelle ja siveydelle, mutta toisaalta tarpeellinen väline. Antiikin aikana lääketieteen piirissä ajateltiin, että ihmiskeho koostui ruumiinnesteistä: muun muassa mustasta sapesta, keltaisesta sapesta, verestä ja limasta. Terveessä kehossa nesteet pääsivät virtaamaan vapaasti ja tasaisesti päästä varpaisiin. Sairaus saattoi johtua yksinkertaisesti siitä, että nesteiden tasapaino oli häiriintynyt. Niinpä oli tärkeää, että vaatteet eivät häirinneet nesteiden liikettä; löyhästi poimutetut, laskeutuvat kankaat olivat yksi terveen elämän salaisuuksista.

Eurooppalaiset rakastavat tehdä viittauksia antiikkiin. Esimerkiksi 1700-luvun lopulla ranskalaiset valistusajattelijat olivat sitä mieltä, että terveellisimmät vaatteet muistuttivat antiikin kreikan mallia. Samalla he tulivat edistäneeksi uusklassisen ajan suoraa, pylväsmäistä siluettia. Hieman ajatusta jalostaen 1890-luvulla vaikuttanut saksalainen lääkäri Heinrich Lahmann taas kehitti kevyen puuvillaisen aluspaidan, joka pitäisi käyttäjänsä lämpimänä, mutta sallisi keholle myös tilaa liikkua ja hengittää. Tam Silkin valikoimaan tämä innovaatio, laamapaita, on kuulunut jo sata vuotta!

Terveyteen liittyvät huolet eivät suinkaan ole estäneet muotia kehittämästä toinen toistaan kapeampia vyötäröitä ja tiukempia kauluksia. Monelle tulee vaatehistoriasta ensimmäisenä mieleen korsetti ja siihen liitetyt mielikuvat eräänlaisena vaatevankilana. Korsetti oli kuitenkin mahdollista nähdä terveyden kannalta myös positiivisena ja tarpeellisena vaatekappaleena. Suomeen 1900-luvun alussa saapunutta Kalasiris-korsettia markkinoitiin suoranaisesti terveysvälineenä. Sen ajateltiin tukevan naista päivän askareissa ja pitävän sisäelimet oikeassa asennossa. Korsetille hyvä vertailukohta ovat rintaliivit, nykynaisen tukiväline.

Ovatko tiukat vaatteet siis uhka hyvinvoinnille vai järkevä valinta? Omasta mielestäni kysymys on turha. Ehdotan, että juhlistetaan tiukkoja vaatteita käyttämällä niitä kuten parhaalta tuntuu! Olemme aikamme vankeja, mutta vaatteet kannattaa silti valita oman mielen mukaan. Pillifarkut eivät olleet juttuni, mutta legginsit rennon hupparin kanssa ovat mielestäni voittamaton kombo. Kesällä tukalan olon pitää loitolla mekko, jonka helmojen alla iho saa hengittää.

Kirjoittaja: Elina Lahdenniemi, Kulttuurihistorian opiskelija

Elina on koonnut tehtaanmyymälämme yhteyteen Tam Silkin 100 vuotisjuhlavuoden näyttelyn, tervetuloa viipyilemään!

Alkuperäislähteet:

Kalasiris. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/340015?page=1 [haettu 12.05.2025].

Lahmann, Heinrich: Die Reform der Kleidung. A. Zimmer’s Verlag, Stuttgart 1898. Palvelussa Internet Archive, https://archive.org/details/b28098882/page/n5/mode/2up [haettu 12.05.2025].

Tutkimuskirjallisuus:

King, Helen: Female Fluids in the Hippocratic Corpus. How Solid was the Humoral Body?  In The Body in Balance : Humoral Medicines in Practice. Eds. Peregrine Horden & Elisabeth Hsu. Berghahn Books Inc. 2013. 38–66.

Roche, Daniel: The culture of clothing : Dress and fashion in the ‘ancien régime’. Past and present publications. Alkuteos La Culture des apparences. Une histoire du vêtement (XVIIe–XVIIIe siècle) (1989). Kääntänyt Jean Birrell. Cambridge University Press, Cambridge 1994.