Miten reiluus näkyy meillä

Reilu. Se on kiva sana. Siihen sisältyy monta asiaa, osaksi trendikkäitä vastuullisuuteen liittyviä ja osaksi sellaista poikakirjojen menneen ajan suoraselkäisyyteen ja kirkasotsaisuuteen liittyviä. Jotenkin sellainen mustavalkoinen elokuva, jossa poikajoukko toteaa ”sä olet eri reilu kaveri” on ihana, nostalgian kultaama ajatus. 

Niin tai näin, on reilu minun mielessäni asia jota elämme todeksi Kangasalla monella tapaa ja monessa kohdassa päivittäin. 

Reiluus on sitä vastuullisuutta; että ihmiset saavat työstään palkkaa kuten pitää, että työolot ovat turvalliset, ilma on raikasta ja koneet ja laitteet työntekijälle hyvät ja helpot käyttää.

Reilua on, että hankimme valmistukseen käytettävät materiaalimme kauppiailta joilta voimme tietää saavamme mahdollisimman hyvää ja reilusti tuotettua kun voi.

Reiluina ihmisinä maksamme veroja ja täytämme säädöksiä ja toimimme osana yhteiskuntaa.

Reiluina tyyppeinä neuvomme miten tuotteitamme hoidetaan parhaiten, jotta ei uusia tarvitse ostaa heti. Myös pakkauksemme olemme vaihtaneet tänä syksynä sellaisiin, että ne kuormittavat vähemmän ympäristöä ja toisaalta pitävät tavarat hyvin suojassa kuljetuksen aikana. 

Tämä alkaa nykyisin olla ihan normaalia, tavallista toimintaa. 

Haluan kuitenkin ajatella, että meidän reiluutemme on myös vähän enemmän. Se on pyrkimystä parempaan. Meillä ei hinnat nouse, jotta voimme niitä alentaa ja näyttää korkeampia alennusmyyntiprosentteja. Ne ovat mitä ovat ja alet ovat mitä ovat, ja kerromme sen reilusti ja selkeästi omissa mainoksissamme.

Me kerromme toki hyviä puolia tuotteistamme jota myymme, mutta emme sorru ylisanoihin emmekä liioitteluun. Mallit ovat sopivia, niistä on mitat esillä ja kukin voi niiden perusteella miettiä mikä sopii ja mikä ei. Ja otamme takaisin kaikki ne tavarat jotka voimme ottaa. Alushousuja ei voi ottaa takaisin koska ne menisivät suoraan roskiin – käytettyjä ei voi laittaa nätistikään uudelleen pakkaamalla seuraavalle. Muuten kaikki virheostot tänne vaan. Toiselle roska on toiselle aarre.

Paljon on nyt puhetta siitä, että tavaraa on maailmassa paljon ja pitääkö sitä tehdä vielä lisää. Meilläpäin ajatellaan, että me teemme tarpeeseen. Alastikaan ei voi kulkea, ja kun tehdään asioita, jotka kestävät käyttöä ja joita voi korjata, on niiden elinikä pitkä.

Tuotteiden valmistamisen määrää olemme tänä vuonna eritysesti miettineet ja yrittäneet suunnitella. Teemme arvauksemme verran. Arvaus perustuu tietysti monen vuoden tietoihin menneestä, mutta rehellisyyden vuoksi on myönnettävä, että arvaushan se on. Ei kukaan tiedä milloin on kylmä ja milloin on lämmin, mikä myy tänään ja mikä huomenna. 

Kokonaisuuden kannalta tasapainoilemme kahden välissä: ei saa tehdä liikaa, jotta ei tule maailmaan turhaa tavaraa ja toisaalta pitää tehdä riittävästi, jotta kaikki saavat jotka haluavat. Teemme parhaamme joka päivä. Reiluuden vuoksi on sanottava, että emme aina onnistu.

Anteeksi siis sinulle, jos olet joutunut kyselemään tuotteiden perään. Kaikki haluavat eivät saaneet punaista Marikaa. Osa kerrastoista loppui ja ryhdyimme niitä tekemään tarpeeseen - ja se vei päivän tai kolme pitempään kuin piti. Mutta nyt näyttää siltä, että kaikki lähtevät niillä viikoilla kun on luvattu ja joulu koittaa lähettämössäkin kohta. 

Joka päivä on uusi kirjoittamaton lehti ja teemme siitä parhaan sen päivän tiedoilla. Reilusti asioista kertomalla, parhaalla osaamallamme tavalla ja sitten voi vaan toivoa, että se riittää sinulle.

Kiitos että olet ja että saamme tätä tehdä. Tänäänkin. Terveisin Kati