Ei se miltä näyttää, vaan miten sitä käyttää

Olen rakenteeltani periaatteessa eri rotujen risteytys, idästä ja lännestä, ripaus etelää ja pohjoista. Jaloissa ei ole hirmuisesti pituutta, vyötärö on yhtä leveä kuin takamus. Syntyessäni lonkissa oli jotain vikaa, juoksen siis hitaasti ja polvissa on jo tähän ikään mennessä yhtä ja toista rahinaa. En ole siis mikään pajunvitsa tai soljuva saukko. 

Itse olen tähän tomumajaani tyytyväinen. Jalkani siirtävät minut mukisematta paikasta toiseen, jaksan kantaa sen vesisangon saunalle ja kurotun helposti nostamaan maasta asioita. Liukkaallakaan en heti kellahda kuin panda.

Kehonhuolto on päivittäistä pieniä valintoja: Rappuset, ei hissi. Kävely, ei bussi. Säännöllisesti joogaa, venyttelyä ja voimaa.

Joogalla on vaikean lajin maine. Monelle tulee mieleen käärmemäiset asennot, jossa istutaan jalka niskan takana. Minulle jooga on vuosien aikana merkinnyt enemmäkin hetkeen pysähtymistä, vetreyttä ja voiman ylläpitoa. Jooga on hieno sana pyllistelylle kumisella matolla. Se on alati muuttuvaa ja tarjoaa päivään sitä, mitä juuri silloin siltä haluat ottaa vastaan. 

Joinain päivinä joogani on istumista hiljaa. Sellaisina päivinä on ollut muuta koohottamista niin paljon, että paikallaan istuminen on kaikkein tervetulleinta. Toisena päivänä on syytä vetreytyä ja venyttää; etenkin, jos on istunut paljon ja lonkat huutavat oikomista. Joskus on ollut pelkkä möllötyspäivä ja silloin voimakkaammat liikkeet kutsuvat, pumppaan verta suurempien lihasten iloksi ja hiki puristuu ohimoille. 

Jooga on korjaussarja kropalle – niin minä sitä mietin. Käyn tunneillakin, joskus, ja opin lisää liikkeitä. Ennen muuta jooga on minulle omaa aikaa itseni kanssa, liikkuen ja hyvää oloa ylläpitäen. Korjataanhan autojakin, ja maalataan mökkien ulkoseiniä. Ylläpidolla välttää suuremmat remontit ja  jaksaa pitemmälle paremmassa kunnossa. 

Kesän lopussa on hyvä aloittaa hyvät tavat. Olisiko korjaussarja keholle ehkä tänä vuonna se juttu?

Terveisin,
Kati