Minä pyöräilen paljon ikäisekseni. En kuitenkaan ole sellainen pyöräilijä, joka sinulle ehkä tulee mieleen. En kiidä tiukoissa trikoissa, mutta en myöskään ylenkatso sellaisia pyöräilijöitä – kukin tavallaan. Minulle sopii vähän leppeämpi tapa edetä.
Minulle pyörä on oiva tapa liikkua paikasta toiseen. Kaupunkipyörien myötä olen usein kesäkaudella korvannut niillä julkisen liikenteen. Ne ovat usein myös nopeampi tapa liikkua kaupunkien keskustassa. Mieheni on houkutellut minut innostumaan myös pitemmistä pyöräilyistä ja teemmekin kesälomamatkamme pyöräillen.
Ennen kuin uuvut kokonaan, niin kerron että minulla on sähköpyörä. Sillä saa polkea mutta ei ole koskaan vastatuulta; ylämäet mataloituvat, elämä on helpompaa. Olen mukavuudenhaluinen pikku possu, mutta pieni haaste on aina paikallaan. Sähköpyörällä saan juuri parhaat palat kaikesta näistä.
Kuten sanoin, en ole se trikooihminen, jos trikoolla tarkoitetaan ihonmyötäisiä pyöräilyvaatteita. En ole muovin ystävä, enkä niissä vaatteissa koe oloani mukavaksi muutenkaan. Enemmänkin tuntuu olo maksamakkaralta. Siksi olen se ihminen, joka pyöräilee puuvilla tai merinosilkkipaidassa ja caprihousuissa tai farkuissa. Kun ei ole mielessä Tour de France, niin niillä menee elämä ihan lokoisesti.
Ihan parasta on pyöräillä mekossa. Siitä tulee erityinen olo, kunhan helmat eivät hulmua pinnojen väliin!
Auringossa on ihana pyöräillä. Auringolla on kuitenkin myös huonoja vaikutuksia ihoon. Olen vasta ihan viime aikoina kuullut, että merinovilla on myös hyvä UV suoja. Siksi pakkaan tämän kesän pyörämatkalle pitkähihaisen merinosilkkipaidan. Se menee pieneen tilaan ja siirtää kosteutta pois iholta. Se on puhdas luonnontuote ja suojaa jo tätä vähän vanhentunutta nahkaa.
Villa, kuumuus ja aurinko ei tunnu hyvältä yhdistelmältä. Mutta se on juuri sitä. Veneellä, pyöräillessä, vaeltaessa… Muista merinovilla!
Ihanaa kesäliikuntaa!
Terveisin
Kati
Jätä kommentti
Tämä sivu on suojattu hCaptcha-tunnistuksella, ja hCaptchan tietosuojakäytäntöjä ja käyttöehtoja sovelletaan.