Millaiseen maailmaan syntyi Tam Silk?

Tam Silk täyttää sata vuotta – kunnioitettava ikä tosiaan! On elähdyttävää maalata maisema kolmen sukupolven taa, maailmaan, jossa Tam Silkin ensimmäiset askeleet otettiin. Väitän, ettei tuolloin olisi uskallettu edes arvata, että sadan vuoden päästä oltaisiin yhä tässä.

Tuomas Möttönen kertoo kirjassaan Tienraivaajia ja jälleenrakentajia: suomalaista yrityshistoriaa itsenäistymisestä jälleenrakentamiseen (2023), että maailmansotien välillä Suomessa elettiin tekstiilituotannon kulta-aikaa. Vaikutteet otettiin Yhdysvalloista, missä vaatteiden kuluttaminen muuttui hurjaa vauhtia. Ennen kaupasta oli ostettu ompelulankaa, nyt ostettiin koko asu. 1920- ja 1930-luvuilla tehdasvalmisteiset vaatteet tulivat suositummiksi Suomessakin. Kuluttajien positiivisen suhtautumisen lisäksi tukea tuli valtiolta: liberalistinen työpolitiikka piti työvoimakustannukset alhaisina ja voitot käytettiin investointeihin. Etenkin vaatealalla tuotannon kustannukset olivat halvat, ja lisäksi alan tullisuoja helpotti raaka-aineen saamista ulkomailta.

Tampereen katukuvaa hallitsevat yhä nykyään punatiiliset tehdasrakennukset, joissa viime vuosituhannen alussa kangasta syntyi hurjalla tahdilla. Moni tuntee Finlaysonin, Tampellan ja Suomen Trikoon menestystarinat. Suurien tekstiilijättien lisäksi pienet perheyritykset yleistyivät 1920-luvulla ympäri maan. Turussa oli Heikki Kestilän Suomen Pukimo (myöh. Kestilän Pukimo), Itä-Suomessa Seinäjoen Kehruu- ja Kutomotehdas Israel Yrityksen johtamana, ja Tampereella suuryritysten rinnalla esimerkiksi Matti Sutisen ikoninen Matti-trikoo.

Tampereen Silkkikutomo sopi kuvioon kuin nakutettu. Edith Hongénin nimiin vuonna 1925 perustettu perheyritys valmisti alkuaikoinaan muun muassa leninkejä, huiveja, alusvaatteita ja yöpaitoja. Kansallisesti se noteerattiin jo vuonna 1926 Kutomoteollisuusmessuilla, missä tehtaan uudet tekosilkkiset kankaat vangitsivat modernista kiinnostuneet katseet. Uudet muodit Pariisista koettelivat sovinnaisen rajoja, ja Tampereen Itäiseltä Puistokadulta avautuva maailma oli auki.

Tampereen Silkkikutomo on nykyään Tam Silk. Suomalainen vaatetus ja sille annetut merkitykset ovat muuttuneet valtavasti sadan vuoden takaisesta. Monien kutomokoneiden ja saumurien surina on hiljentynyt, elinvoimainen teollisuus siirtynyt osaksi kulttuuriperintöä. Täysin kadonnut kotimainen vaate ei kuitenkaan ole. Kangasalla tavaraa syntyy. Ja kuinka ollakaan; leninkejä, huiveja ja alusvaatteita löytyy hyllyistä edelleen!

Kirjoittaja: Elina Lahdenniemi, Kulttuurihistorian opiskelija

Elina on koonnut tehtaanmyymälämme yhteyteen Tam Silkin 100 vuotisjuhlavuoden näyttelyn, tervetuloa viipyilemään!

Lähteet:

Möttönen Tuomas: Tienraivaajia ja jälleenrakentajia: suomalaista yrityshistoriaa itsenäistymisestä jälleenrakentamiseen. Aviador, Helsinki 2023.