Kevätterveiset!

Minulla on viime päivinä alkanut herätä haave keväästä. Se on joku liskoaivoissa oleva mekanismi, joka siirtää painoa pois olkapäiltä, kun maaliskuu etenee kohti puoliväliään. Tai mistä minä tiedän, miksi se tunne hiipii ajatuksia kultaamaan ja askelta keventämään. Otan sen kuitenkin vastaan ilolla. 

 

Me olemme osa luontoa, vaikka sitä ei tässä sähkövalossa ja internetin pilvessä aina muistakaan. Puut näyttävät tietävän jo, että kohta vihreä puskee ulos jokaisesta silmusta. Lumen alla tulppaanit venyttelevät jo kuvaannollisesti lihaksiaan punkeakseen mullasta lehtiä heti, kun lumen alta tulee pilkahdus maata esiin. Lintujen laulu kuuluu kirkkaana etenkin aamuisin. Välillä tekisi pyytää vähän hiljempaa, mutta toisaalta se on niin riemukasta, että antaa mennä vaan. 

Ihmiset ovat jotenkin heräämässä myös. Ainakin minulla askel on jotenkin soliseva ja kepeä. Asiat, jotka tuntuivat vielä kuukausi sitten raskailta ovatkin nyt jo helppoja. Yrmyllekin kiipeää hymynkare suupieleen. 

Usko tai älä, mutta päivien piteneminen on vihdoin tulossa siihen kohtaan, että päivä ja yö ovat yhtä pitkiä! Aurinko paistaa ja elämä maistaa. Yksi lempikirjoistani on Sinikka Nopolan "Tervehdin teitä kevätsukkahousuilla", ja siinäpä on oiva tervehdys sinullekin tänään. 

Kevätsukkahousuterveisin Kangasalta
Kati